Miehet ovat sangen mielenkiintoisia silloin, kun heillä on tulevaisuus, naiset taas silloin, kun heillä on menneisyys. Jerry epäili, ettei hänelle ollut kumpaakaan. Hänen menneisyytensä päättyi silloin, kun hänestä otettiin sormenjäljet, ja tulevaisuus pysähtyi kiropraktiikkaan. Mr. Rivers laati hänen elämälleen uudet säännöt ja asetukset. Tästä lähtien Jerry Finnin oli huolehdittava keittiöstä ja ruoanvalmistuksesta, huoneitten siivoamisesta ja yhteisen liikeyrityksen mainostamisesta.

— Maksan sinulle kolmekymmentä dollaria viikossa palkkaa ja dollarin jokaisesta uudesta potilaasta, lopetti Mr. Rivers puoli tuntia kestäneen esityksensä, jonka aikana Jerry oli kuin penkin ja seinän välissä.

Jerry oli valmis kaikkiin taloustöihin, mutta kun Mr. Rivers ryhtyi puhumaan mainostamisesta, hän tunsi matalaksi kaiken korkeankin.

— Ei minusta taida olla mainosmieheksi, hän sammalsi melkein epätoivoisesti ja avasi paitansa kauluksen.

Mr. Rivers oli suorastaan yllättynyt.

— Ei ole? No mutta sen takiahan tätä pisnestä runnataankin. Sinä hankit potilaita, ja minä hoidan ne. Ja samalla minä opetan sinulle ammatin. Teen sinusta parissa vuodessa tohtorin.

— Tohtorin?

— Niin juuri. Uudenaikaisen luonnontohtorin.

Jerry sulki silmänsä niin kuin nuori tyttö, jonka käsi on eksynyt pojan käteen. Mutta Mr. Rivers pysyi virkeästi hereillä. Hän kävi noutamassa jäähdytyskaapista lisää olutta, mutusteli suolattuja maapähkinöitä ja tokaisi sitten viidennentoista kerran:

— Kaikkeen täytyy tottua. Nyt ei ollakaan enää vanhassa maassa.

Jerry ravisteli päätänsä: