— Minkä vuoksi? kysyi Jerry typerän viattomasti.

— Totta kai lykättiin, koska hän mainostaa nyt maailmankuulua 'Pep-Pep'-pinaattia. Pojalla on tulevaisuutta. Radio ja televisio tappelevat hänestä, ja Hollywood houkuttelee häntä filmiin.

Tungos alkoi hiukan lieventyä, sillä suurin osa yleisöstä oli seurannut Billy Banksia, Brooklynin sankaripoikaa, joka oli löytänyt tien maineeseen ja rikkauteen. Jerry oli erittäin kiitollinen vieraan suomasta tiedotuspalvelusta.

— Kiitoksia, herra, hän lausui kohteliaasti. — Mutta saanko tehdä vielä yhden kysymyksen?

— Tehkää pois.

— Onko Billy Banks sairas — tarkoitan raajarikko?

— Kuinka niin?

— Ajattelin vain, että hänen jalkansa ovat halvautuneet tai jotakin siihen tapaan.

— Ei minun tietääkseni. Hän on kuin itse terveys. Näittehän äsken, kun hän nousi seisomaan auton penkille ja tervehti meitä.

— Aivan niin, Jerry myönsi hajamielisesti. — On vain eräs asia, jota en voi käsittää. Miksi ihmisen pitää kävellä käsillään, jos hänen jalkansa ovat terveet?

Ystävällinen tiedontemppeli heitti savukkeen kädestään ja loi Jerryyn kiukkuisen katseen. Sitten hän lähti menemään ja tuhahti:

— Moukka! Ei tiedä, kuinka rahaa tehdään.

Jerry tunsi itsensä äärettömän pieneksi pysähtyessään ovelle, jossa komeili upea nimikilpi 'Tohtori Isaac Rivers, Kiropraktikko'.

KOLMAS LUKU

yossa Jerry Finn tutustuu kiropraktiikkaan ja pitää elämänsä puheen.

Kahta päivää myöhemmin, kun tohtori Rivers ja maailmankansalainen Jerry Finn istuivat aamiaispöydässä, kunnon kiropraktikko sanoi: